Berner

Ihonhoidon kemiaa

Berner

Ihonhoidon kemiaa

Hyvän kosteusvoiteen, saippuan tai pesunesteen kehittäminen edellyttää, että tuntee paitsi kemian, myös ihmisten toiveet ja tarpeet. Sitten täytyy vain alkaa sekoittaa, sanoo Bernerin tuotekehityskemisti Laura Martikainen.

Tuotekehityskemisti Laura Martikaisen työhön kuuluu tietää, millaisia ihonhoitotuotteita asiakkaat kaipaavat. Se tarkoittaa seminaareissa käymistä ja webinaarien kuuntelua, mutta myös aikakauslehtien lukemista ja joskus shoppailupäivää. 

– Toisinaan lähdemme kollegoiden kanssa kaupoille pyörimään ja tutkimme kosmetiikkahyllyjä sillä silmällä, että millaisia ratkaisuja eri ongelmiin on keksitty, kuten millaisia tuotteita löytyy vaikka rasvoittuvalle iholle, Martikainen kertoo. 

Tällä hetkellä iso trendi ihonhoidossa on Martikainen mukaan clean beauty. Sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi mahdollisimman turvallista ja luonnollista kosmetiikkaa. Usein pyritään myös läpinäkyvyyteen siinä, mitä raaka-aineita ja pakkausmateriaaleja on käytetty. 

Martikainen vastaa Bernerillä lapsille suunnatusta Ainu-sarjasta ja Tummelin ihonhoitotuotteista. Aikuisten tuotteissa voidaan käyttää enemmän aktiiviaineita, jotka vaikuttavat ihoon voimakkaammin – esimerkiksi pesevästi tai kosteuttavasti.

– Ainun resepteissä taas etsitään aina mahdollisimman mietoja raaka-aineita, jotka tunnetaan hyvin. Lapsen sampoo ei saa ärsyttää, jos sitä joutuu vahingossa vaikka silmään, Martikainen kertoo. 

Puolentoista vuoden projekti

Kun idea uuteen tuotteeseen syntyy, kuluu noin puolitoista vuotta, että tuote on kaupan hyllyllä. Ensin Martikainen hahmottelee uuden tuotteen konseptia tuotepäälliköiden ja markkinointitiimin kanssa. Sitten alkavat raaka-ainesekoitukset ja testaukset.

Työ on erittäin käytännönläheistä. Jokaista laboratoriosta tulevaa seosta Martikainen testaa omalle iholleen.

– Vaikka raaka-aineet ovat tuttuja, paperilla ei näe lopputulosta. Jos aine ei esimerkiksi sekoitu kunnolla, mietin, pitääkö tuote esimerkiksi lämmittää tai vaihtaa jokin raaka-aine, Martikainen kertoo.

Tuotekehittelyn hitain osuus ovat erilaiset testit ja turvallisuusarvio. Tuotteelle tehdään esimerkiksi stabiilisuustesti, jossa sitä säilytetään vuoden ajan ja tutkitaan, muuttuuko koostumuksessa, värissä tai tuoksussa jotain. Dermatologisessa testissä vapaaehtoiselle laitetaan tuotetta pienissä kupeissa kiinni selkään, ja ihotautilääkärit seuraavat testien tuloksia.

Martikaisen mielestä paras hetki tuotteen kehityksessä on se, kun valmiin purnukan saa ensimmäistä kertaa käteensä: on ihana nähdä tuotteelle laadittu design. Omaan kaappiin Martikaiselle riittävät silti tuoksuttomat Ainun ja LV:n tuotteet. Suuri kosmetiikkaharrastaja hän ei siis ole.

– Työn puolesta on kuitenkin aina kymmenen purkkia testissä kotona, Martikainen sanoo.

Kestävä kehitys perustana 

Kestävä kehitys on ollut tärkeä näkökulma tuotekehityksessä jo pitkään, mutta viimeisten vuosien aikana se on Martikaisen mukaan korostunut – koronapandemian aikaan ihmisillä on ollut aikaa miettiä omia valintojaan.

– Alan messuilla ja webinaareissa korostuu, että nyt halutaan tehdä kaikki mahdollisimman ekologisesti, Martikainen kertoo. 

Aina kun mahdollista, tuotteisiin valitaan biohajoavia ja ekologisia raaka-aineita. Lähes kaikki pakkaukset ovat kierrätettäviä ja kierrätysmateriaalista valmistettujen pakkausmateriaalien käyttöä edistetään. Osa tuotteiden raaka-aineista saadaan hyvin läheltä.

– Esimerkiksi Bernerin XZ-shampoissa käytetään Tampereen liepeiltä saatavaa nokkosuutetta ja Tummeli-voiteissa on pihkauutetta Kolarista, Martikainen kertoo.

Berner on sitoutunut Kemianteollisuuden tavoitteeseen kohti hiilineutraaliutta. Esimerkiksi kaikki Suomen toiminnoissa käytettävä sähkö on ollut vihreää tuulisähköä jo vuodesta 2019.

Laura Martikainen's photo

Laura Martikainen
Tuotekehityskemisti
Berner